tiistai 26. heinäkuuta 2011

Tiesulku 3: Kannattaako koulutus?

Globalisaatio ulottautuu kaikkialle maailmassa. Sen vaikutuksesta maailma muuttuu ja ihmisten on sopeuduttava muutokseen. Sopeutuminen on koko ihmiskunnan historian ajan ollut tärkeässä roolissa, mutta nyt globalisaation myllerryksessä yksilöiltä vaaditaan erityisen paljon uusia taitoja, nopeutta, tehokkuutta ja pätevyyttä. Uutta on opittava ja omaksuttava jatkuvasti.

Elinikäinen oppiminen on tulevaisuuden avainsana. Tässä maailmassa emme yksinkertaisesti vain voi jättää opiskelua ja oppimista taaksemme ajatellen niiden olevan osaltamme jo ”suoritettuja”. Jatkuvasti muuttuva maailma vaatii yksilöitä kehittymään ja oppimaan uutta, jotta ei putoa täysin kärryiltä.
Välttämättömyyden ja tärkeyden lisäksi oppiminen on antoisaa. Aikuisiällä opiskelu antaa oikealla tavalla toteutuessaan intoa ja tehoa työntekoon, uusia näkökulmia ja ajatuksia sekä sisäistä varmuutta. Vaikka ihmisen oppimiskyky onkin parhaimmillaan 10-20 ikävuosien paikkeilla, on elämänkokemuksen tuoma tarttumapinta tietojen syventämiselle erityisen hyvä vanhemmalla iällä.

Koulutus kannattaa aina – vaikka se ei aina suoraan ja heti kasvattaisi palkkaa tai vaikuttaisi uralla etenemiseen, on itsensä kehittäminen arvostettu ominaisuus, joka varmasti huomataan esimerkiksi työnhakutilanteessa. Henkilö, joka päivittää tietojaan ja on kiinnostunut oppimaan uutta vaikuttaa aktiiviselta ja nykyaikaiselta. Jos viimeisestä oppimistapahtumasta on kulunut kaksikymmentä vuotta, saattaa vaikuttaa siltä, että henkilö ei halua kehittää itseään eikä häntä kiinnosta juuri mikään. Kuka sellaisen tyypin haluaisi palkata?

perjantai 15. heinäkuuta 2011

Sivupolku: Löytöretkeilijän oma aikuiskoulutuskertomus

Itse innostuin jatkamaan opintoja kun ammattikorkeakoulun päättymisestä oli kulunut lähes kymmenen vuotta. Avoin yliopisto oli minulle sopiva vaihtoehto; laajasta valikoimasta löytyi mielenkiintoisia perusopintoja, joista valitsin ensin kasvatustieteet ja myöhemmin valtiotieteet. Kasvatustieteet valitsin ajatellessani niiden tukevat työtäni koulutusmaailmassa, kun taas politiikan tutkimuksen opintojen toivoin kasvattavan yleissivistyksen tasoa sekä antavan kokonaiskuvaa maailman valtamekanismeista.

Vaikka ammattikorkeakoulu on erittäin hyvä paikka opiskella ja suosittelen sitä vaihtoehtona kaikille, oli opiskelu lukion jälkeen ammattikorkeakoulussa mielestäni joskus vaivalloista. Asiat, joista luennoilla puhuttiin, liittyivät työelämään, josta kokemusta ei ollut vielä karttunut muutamia kesätöitä lukuun ottamatta. Joskus oli vaikea kiinnostua asioista, jotka eivät omassa elämässä olleet lainkaan ajankohtaisia; yrityksen kustannuslaskenta ja kannattavuus, organisaatiokulttuurin kehittäminen ja vaikuttava johtaminen olivat vain luentojen aiheita ja kurssien teemoja, joita oli pakko kuunnella päästäkseen tentistä läpi. Aivoissani ei ollut näitä asioita sisältäviä skeemoja, joten asiat roikkuivat hatarasti siellä täällä tarttumapinnan puuttuessa.

Voi veljet kuinka erilaista olikaan istua avoimen yliopiston luennolla kymmenen vuotta myöhemmin! Kaikki luennoitsijan puhumat asiat olivat suunnattoman mielenkiintoisia. Kuuntelin eturivissä haltioituneena, kirjoitin kynä sauhuten muistiinpanoja ja miltei kuulin kun asiat loksahtelivat aivoissani omille paikoilleen siellä jo olevien kokemusten sekaan. Varhaiskasvatuksesta puhuttaessa mietin asiat omien pienten lasteni kautta, yrityskulttuurin kohdalla ajatukseni kiinnittyivät omaan työpaikkaani. Valtiotieteiden huikeat opit liittyivät niin läheisesti jokapäiväisiin uutisiin ja maailmassa olemiseen yleisesti, että kiinnostusta ja innostusta oppimiseen ei tarvinnut erikseen herätellä.

Suosittelen siis aikuisiällä opiskelua erittäin lämpimästi, mutta varoitan samalla että siihen voi jäädä koukkuun. Itselläni olisi tarkoitus jatkaa seuraavaksi valtiotieteiden aineopintoihin, jonka jälkeen voisin valita perusopinnot joltain uudelta alueelta. Itse asiassa jos aikaa olisi tarpeeksi, suorittaisin vaikka kaikkien tieteen alojen perusopinnot ihan vain huvikseni! Kiinnostaisi myös kovasti suorittaa ammattikorkeakoulu uudestaan nyt vanhemmalla iällä : )

torstai 14. heinäkuuta 2011

Tiesulku 2: En tiedä mihin koulutukseen lähtisin enkä tunne koulutusvaihtoehtoja!

Oletko juuri peruskoulusta valmistunut tai tohtoriksi väitellyt? Onko haaveissasi kokopäiväinen opiskelijaelämä vai haluaisitko opiskella joustavasti työsi ohessa? Vaatiiko ammattitaitosi päivitystä tai laajentumista? Haluaisitko vain todistuksen jo olemassa olevasta ammattitaidostasi?
Mieti omaa tilannettasi. Mikä sinua kiinnostaa? Netistä löytyy paljon vinkkejä koulutusmahdollisuuksista, tässä muutama linkki:

www.koulutusnetti.fi
www.opiskelupaikka.fi
www.aikuis-koulutus.fi

Eräs hyvä kouluttaja ja viisas ihminen neuvoi kerran asettamaan tavoitteen ensin kymmenen vuoden päähän. Missä haluat tuolloin olla? Koulutussuunnitelma muodostuu sitten tuota päämäärää kohti kulkemalla ja ennalta mietittyihin asioihin tiettyinä aikoina keskittymällä.

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Tiesulku 1: Koulu ja oppiminen on taakse jäänyttä elämää

”Hyvää huomenta, neiti Piispanen!” lausuvat lapset yhteen ääneen seistessään puisten pulpettiensa vieressä. Ääni on reipas ja kuuluva, ryhti on hyvä ja hiukset ovat kammatut. Koulupäivä on taas alkamassa, on aika oppia uusia tärkeitä asioita.

Tämän päivän työssä käyvillä koulunpenkillä istumisesta on saattanut kulua jo jonkin aikaa. Varhaisten muistojen koulu ja oppiminen täyttivät sen ajan arjen kokonaan ja helposti ajattelemmekin opiskelun kuuluvan historiaan, aikaan ennen työelämään siirtymistä. Opiskelu tapahtui silloin ja nyt on työnteon vuoro.

Ehei! Nykyään työn ohessa voi opiskella. Työttömänä voi opiskella. Vankilassakin voi opiskella. Oppimista tuetaan, siihen rohkaistaan ja mahdollisuuksia on monenlaisia; Yksi tietoisku tai luento silloin tällöin, lyhytkestoinen kurssi tai tutkintoon johtava koulutus. Omaa ammattitaitoaan voi aina syventää ja uutta voi oppia. Koulu ja oppiminen eivät kuulu vain menneeseen. Milloin itse olet viimeksi oppinut jotain?

torstai 7. heinäkuuta 2011

Reitti tiesulkujen läpi

Ennen viikkoa 40 on aikaa vielä miettiä elinikäistä oppimista yleisesti. Sen mahdollisesti työläältä kuulostavaa kaikua voidaan yrittää keventää ja intoa oppimiseen kasvattaa. Juuri Sinullakin on mahdollisuus opiskella kunhan ensin luot itsellesi koulutussuunnitelman ihan vain ajatustasolla.

Omia mahdollisuuksia opiskeluun harkittaessa voi vastaan tulla tiesulku poikineen. Elämässä saattaa olla monia muita asioita menossa, eikä aikaa ole. Koulutusvaihtoehtoja ei oikein tiedetä, eikä tiedetä mikä  kiinnostaisi tai mihin koulutukseen edes pääsisi. Omia vahvuuksia ei aina tunnisteta, ei olla varmoja kannattaako koulutus vai ovatko työmahdollisuudet ilman koulutustakin aivan samanlaiset.

Heinäkuun aikana blogissa pysähdellään miettimään reittejä tiesulkujen ohitse. Hypätkää kyytiin!